Ai jumalaut on Tuomari Nurmio kova. Todistettiin tämä asia tänään Klubilla.
Miten joku voi olla noin härski sanomatta mitään härskiä?
Ja tähän ei ole kellään räppipellellä kahta sanaa vastaan. Dumari syö ne. Tämän biisin livevedon aikana mun pohkeissa tuntui pistelyä. Koko kehoni otti riemulla ja ekstaasilla vastaan tämän pelkkää täydellisyyttä olevan biisin.
Tässä vielä yksi keikan kohokohdista. Ei tule äkkiseltään mieleen toista noin raakaa, ytimestä tulevaa biisiä, joka tiivistäisi suomalaisen kansanluonteen, oikein puristaisi sen suureen kouraansa ja höykyttäisi, huutaisi ilmoille hulluuttamme.
Lavalla oli Dumarin lisäksi vain Tohtori Hillilä, mutta yhdessä nuo kaksi taikoivat ilmoille niin väkevää ja ravistelevaa soundia, ettei enempää olisi voinut pyytääkään. Jestas, miten puhuttelikaan sielua. Tämän syksyn tähänastinen kohokohta ehdottomasti.
...
Tänään on muutenkin ollut mainio päivä. Siihen on kuulunut vapaaehtoista heräämistä puoli seitsemältä, kirjan lukemista, pyykin pesemistä, mekkoon pukeutumista, siivoamista, jäätelön syömistä, päiväpeiton ostamista, hyvän ruoan tekemistä (resepti kenties jakoon huomenna teille), makuuhuoneen järjestyksen vaihtamista, metsälenkkiä Kaupissa, pitsan mättämistä, punaviiniä Gastropub Prahassa ja tuo ekstaattinen keikka. Ei voisi parempaa ollakaan.
Kauan eläkön Tuomari Nurmio! May he live to his hundred!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti